Vaella ympäri Leinmäkeä

Suomen puhdas luonto ja suuret metsät ovat kuin luotuja ulkoiluun. Vaeltaminen merkityillä reiteillä on suosittu harrastus kaikenikäisten ihmisten keskuudessa. Kansallispuistoissa on erilaisia merkittyjä reittivaihtoehtoja, joista löytyy jokaiselle sopivaa haastetta. Vaeltaminen on erinomainen tapa kokea luontoa, ja sen lisäksi se tekee hyvää ihmisen psyykelle ja keholle.

Vaeltaa voi myös muualla kuin kansallispuistojen merkityillä reiteillä. Suomessa jokamiehenoikeus antaa kaikille oikeuden kulkea maastossa, kunhan siellä ei vain aiheuteta haittaa tai vahinkoa. Päivän mittainen vaellusretki rikkaassa kulttuurimaisemassa voi olla aivan yhtä antoisa kuin retki korpimaastossa. Luontoarvojen lisäksi voi tutustua alueen historiaan ja myöskin nykyaikaan. Kokeile ulkoilmaelämää ja vaellusta Leinmäen ja muun Laitilan historiallisissa maisemissa.

Linnavuoria ja Hiidenkiukaita

Vaelluksella voi esimerkiksi tutustua Laitilan Linnavuoriin, joita on kaupungin alueella kuusi kappaletta. Linnavuoreksihan kutsutaan jyrkkärinteistä mäkeä tai vuorta, jonka reunamille ihmiset ovat tehneet varustuksia, kuten esimerkiksi kivivalleja. Linnavuoret ovat toimineet sotavarustuksina tai pakopaikkoina.

Kun Linnavuoret on nähty, voi seuraavaksi tutustua hiidenkiukaisiin, joita löytyy alueelta lähes kaksisataa. Nämä pronssikautiset haudat sijaitsevat usein korkeilla kallioilla. Suurin osa alueen hiidenkiukaista sijaitsee Valvon, Vaimaron ja Padon kylissä. Tällaisia hautarakennelmia tavataan eniten meren rannikkoalueilla, Kymijoelta Tornioon ulottuvalla vyöhykkeellä. Tutustumisen arvoinen kohde on myös Kodjalan soturihauta, johon haudattiin merovingiajan merkkihenkilöitä. Entisöity hauta sijaitsee lähellä Kodjalan koulua.

Pahojärven piilokirkko on suurten siirtolohkareiden muodostama holvimainen tila Laitilan Ropalla, jota paikalliset kutsuvat kyseisellä nimellä. Siihen liittyvän tarinan mukaan alueella liikkui vainolaisia, jotka polttivat, ryöstivät ja tappoivat ihmisiä julmasti. Varhon asukkaille oli tuotu sana vainolaisten saapumisesta, joten he pakenivat piilokirkon suojiin.

Kylään jäi vain Killun muori, joka henkensä hädässä paljasti kyläläisten pakopaikan vainolaisille, jotka surmasivat paenneet kyläläiset. Surmatut olivat huutaneet kostoa Killun talolle. Paikka tunnetaan myös nimellä Härjänkorven kirkko. Tarinan mukaan myös naimattomat naiset ovat piilotelleet täällä myös äpärälapsiaan.

Leinmäen kylässä sijaitsee vuonna 1919 rakennettu Siltamäen talon vesimylly, jonka koneisto viisimetrisine siipirattaineen on edelleen hyvässä kunnossa. Myllynkiviä on kolme paria. Tämä vesimylly on parhaiten säilyneitä yksilöitä maassamme, ja se on avoinna yleisölle jatkuvasti. Sen lähistöllä sijaitsee myös Siltamäen kivikautinen asuinpaikka.

Monia mielenkiintoisia kirkkoja

Keskiaikainen Pyhän Mikaelin kirkko on vuosina 1460-1483 rakennettu harmaakivikirkko. Siinä on hyvin säilyneet holvimaalaukset 1480-luvulta, ja niiden maalarina on toiminut Pietari Henrikinpoika. Rakennuksen erikoisuus on keskiaikainen sivualttari.

Toinen kiinnostava vanha paikka on Pyhän Pietarin kirkko, joka on rakennettu vuonna 1785 varhaiskeskiaikaiselle kirkkopaikalle. Se sijaitsee ikivanhassa Untamalan kylässä. Paikalla sijainnut edellinen kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1781.

Untamalan kylän historia ulottuu puolestaan yli parituhatta vuotta taaksepäin. Siellä on lisäksi kotiseutumuseona toimiva Sarkin talo, jossa on näytteillä vanhoja esineitä. Alueen pihamaalla on luhtiaitta vuodelta 1744. Untamalan kylään on myös rakennettu kulttuuripolku, joka kiertelee roomalaisajan kalmistossa. Polun varrella opastaulut kertovat alueen erityispiirteistä ja kasvillisuudesta sekä alueelta tehdyistä löydöistä. Kylään voi tutustua myös oppaan avustuksella. Mikäli haluaa tutustua hieman syvemmältä seudun historiaan, julkaisu on tilattavissa internetistä.

Tee historiallinen vaellus

Historiallinen kulttuurivaellus on hyvä tapa tutustua alueen historiaan. Erilaiset kohteet antavat hyvän kuvan siitä, millaista on ollut elää vuosisatoja sitten. Isoviha, kristinuskon leviäminen ja pakanalliset kulttuurit, näistä kaikista tapahtumista löytyy merkkejä alueelta. Hieman nuorempaa talonpoikaisarkea ja siihen liittyvää esineistöä on myös säilynyt jälkipolville. Vaeltaminen raikkaassa ilmassa kohteelta toiselle on antoisa ja terveellinen tapa oppia uutta tutkimalla vanhaa.